Padelisti Tutuksi – Padel Neuvoset

Published Categorized as Padelisti Tutuksi No Comments on Padelisti Tutuksi – Padel Neuvoset


Tervetuloa FinPadel Blogin Padelisti Tutuksi -sarjan pariin. Tämän blogisarjan tarkoituksena on edistää ja tukea padelin kasvua sekä luoda entistä avoimempaa kulttuuria suomalaiseen padelyhteisöön. Tarkoituksenamme on, että lajissa mukana olevat henkilöt ja persoonat tulisivat suuremman yleisön tietouteen ja että he voivat omilla kokemuksillaan edistää ja innostaa muita padelisteja oppimaan lajista enemmän. 

FinPadel Blogin Padelisti Tutuksi -sarjan esittelyvuorossa Padel Neuvoset eli tarkemmin sanoittuina Tiia ja Niko. Tämä sporttipariskunta on tuttu näky useilla pääkaupunkiseudun padelhalleilla ja punttisaleilla. Padeliin täysin hurahtaneet Niko ja Tiia päättivät yhdessä aloittaa tietotaidon jakamisen lajiin liittyen ja olemmekin päässeet nauttimaan niin padelopeista kuin siihen liittyvästä kehonhallinta sekä muusta fysiikkaharjoittelusta.

Niko on nuorena urheilulle kaikkensa antanut kaveri, joka päätyi lukuisten loukkaantumisten seurauksena lopulta antamaan kaiken aikansa työlle, kunnes hän löysi padelin ja sitä kautta jotain muutakin elämää kuin työn. Enää ei ole päivää etteikö joku kysyisi valmennus-, peli-, tekniikkavinkkejä tai jotain välineistä. Tiia puolestaan on entinen agilityurheilija, joka vaihtoi koirat ja esteet mailaan ja palloihin. Fysiikka- ja ravintovalmentaja sekä fysioterapeutti. Intohimo on edistää ihmisten kykyä ja kapasiteettia käyttää kehoaan ja saada siitä paras mahdollinen irti haluttuun suoritukseen.

Miten Neuvoset ovat päätyneet lopulta padelin pariin ja mikä on lajissa kaikkein parasta? Me selvitimme sen.

Milloin olette aloittaneet padelin ja mikä sai innostumaan lajista?

Niko: ”Ensimmäisen kerta oli lomalla Torreblancassa kaverin luona, joka kysyi lähdettekö pelaamaan padelia ja mä tokaisin ”Pelaa MITÄ?”. Kyseessä ei varsinaisesti ollut rakkautta ensisilmäyksellä, vaan yritin vielä aktiivisesti pelata muita mailapelejä, mutta paikat eivät tuntuneet kestävän, vaan hieman fyysiset rajoitteet ohjasivat enemmän padelkentille, jossa kivut pysyivät enimmäkseen poissa. Nopeasti aloin pitämään sosiaalisuudesta lajin ympärillä sekä poikkeuksellisen vaativasta taktisesta ajattelusta, jota pelissä vaaditaan – tässä kun ei oikein ole mitään yksittäistä voittavaa lyöntiä. Kyllähän myös se parin kanssa pelaaminen tuo haastetta, kun ei voi rakentaa lyöntikomboja sen varaan, että pääsisi aina itse pallolle.”

Tiia: ”Olin kokeillut padelia pari kertaa Espanjan reissulla, mutta aika tarkalleen vuosi sitten kävin katsomassa Nikon ja hänen peliparinsa peliä eräässä turnauksessa ja siltä istumalta houkutus kasvoi niin suureksi, että ilmoittauduin vielä samana iltana alkeiskurssille. Alku ei todellakaan ollut helppo ihmiselle, jolla ei ole minkäänlaista mailapelitaustaa, mutta kiitos oman kotona löytyvän valmentajan ja hänen kärsivällisyytensä, alkoi kehitystä tulla aika vauhdillakin ja se jos mikä motivoi jatkamaan.”

Lyhyt yhteenveto urastanne tähän asti.

Niko: ”Loukkaantumiset ovat yllätys yllätys siivittäneet tätäkin lyhyttä peliuraa. Ensimmäinen vuosi meni todella rauhassa ja pelaaminen oli täysin harrastelua. Juuri kun kerkesin kunnolla innostua, niin jalkapöydän murtuma piti melkein vuoden totisilta peleiltä pois ja nyt olen vasta palailemassa pelien pariin. Mitä valmentamiseen tulee, on tunteja takana jo tuhat ja olen löytänyt oman intohimoni sekä erikoisosaamiseni yksilö- ja parivalmennuksen parista. Lisäksi matkan varrelle on mahtunut mielenkiintoisia projekteja, kuten arviolta 100 mailafittausta ja toista sataa analysoitua lyöntivideota tekniikoihin ja mailoihin liittyen. Mielenkiintoisena poimintana sain olla mukana auttamassa Suomen kiistattoman ykköspelaajan mailankehitysprojektissa, jonka tuotokset päätyvät muidenkin pelaajien saataville pian.😉”


Tiia: ”Nyt ei kyllä voi puhua minkäänlaisesta urasta, mitä tulee padeliin. Mutta kehitystä on vuoden aikana tapahtunut hurjasti ja nykyään ne pallotkin alkaa pysyä kentällä. 😄 Halu kehittyä on suuri ja tavoitteena on vielä päästä kisaamaan. Ehkä padelin osalta voisi kuitenkin sanoa, että tarkoitus on enemmänkin rakentaa uraa fysiikka- ja henkilövalmentamisen puolella kuin niinkään itse pelaajana. Voisin istua pitkiäkin aikoja seuraamassa pelaajia ja analysoimassa heidän liikkeitään, joista pystyy näkemään miten keho toimii ja miten sen käyttöä suorituksessa voisi tehostaa. Toisaalta seuraan myös tarkkaan pelaajien tekemiä “vaistoliikkeitä”, jotka usein paljastavat jos kehon jotain osaa vaivaa, kipuilee tai kiristää. Nämä “vaistoliikkeet” paljastavat usein paljon enemmän kuin moni tajuaakaan.Onhan se siis kätevää, että on fysioterapeutti ja fysiikkavalmentaja samassa paketissa. Pari Suomen kärkipelaajaa onkin jo tarttunut osaamiseeni ja lähtenyt kehittämään muutakin kuin vain lajitaitoja. On ollut hienoa tehdä yhteistyötä heidän kanssaan! Kyllä se vaan on myönnettävä, että nähdessäni valmennettavan kehittyvän ja edistyvän, antaa se minulle lopulta paljon enemmän kuin se, että menestyisin itse.”

Mikä on padelissa mielestänne parasta?

”Sosiaalisuus sekä jatkuva älyllinen haaste kentällä. Peliä on vaikea lopettaa yhteen hyvään lyöntiin, joten jatkuvasti saa kesken pallon pohtia miten kavereille saa kiireen, kun kovaa lyöminen ei usein auta. Laji on siis sinänsä erittäin helppo – kuka vaan pystyy pelaamaan jollain tasolla, mutta huipulle pääsy vaatii tekniikan ja kunnon lisäksi erittäin paljon aivotyötä.”

Lempi muisto padelin parista?

Niko: ”Kyllä se liittyy sellaisiin tapahtumiin, joista nyt vaan haaveillaan parempaa odottaessa. Parasta lajissa on pitkät pelipäivät, johon yhdistyy ison porukan kanssa ruokailu, juomista nauttiminen ja pelien puiminen jälkikäteen.”

Tiia: ”Kun pääsin ihan vaan hupi peleillä pelaamaan Veera Knuutin kanssa! 🙂 Kuinka siistiä onkaan päästä pelaamaan niin osaavan pelaajan kanssa, vaikka itse on vielä tooodella kaukana siitä tasosta.”

Lempi padellyönti? 

Niko: ”Bajada, eli takalasin jälkeinen isku tai ylipäätään helppo lobi, johon pääsee ylhäältä lyömään takalasin jälkeen. Siinä on sellainen kiva fiilis, kun katselee mihin vastustajat liikkuu ja miettii millä tavalla sitä tällä kertaa voisi höynäyttää kavereita🙂”

Tiia: ”Oikein onnistunut volley!”

Kenen kanssa haluaisitte päästä pelaamaan parina?

Niko: “Paquito Navarron, eikä tämä liity ollenkaan siihen, että Paquito on uskomattoman hyvä, vaan yksinkertaisesti siihen, että Paquitolla tuntuu aina olevan kivaa niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin!”

Tiia: “Alusta alkaen olen fanittanut Gemma Triayta, joten ehdottomasti hänen kanssaan!”

Millaisena näette padelin tilan Suomessa juuri nyt?

“Räjähtävää kasvua harrastelijapelailijoiden puolella – laji sopii kaikille vauvasta vaariin juuri sen helppouden ja nopean oppimiskäyrän vuoksi. Kilpapelaajien määräkin kasvaa, mutta todella paljon hitaammin kuin harrastajien määrä. Taso on vielä Suomessa aika huono ja peli on omanlaistaan johtuen kärkipelaajien vahvasta tennistaustasta. Kuitenkin kunnollisen valmentautumisen ja erilaisten oheisharjoitteluiden suhteen ollaan kyllä vielä aivan lapsen kengissä. Jos Suomesta halutaan pikkuhiljaa saada enemmänkin pelaajia kansainväliselle tasolle, olisi aika alkaa tehdä muutakin kuin “vähän pelailla”.”

Entä tulevaisuudessa?

“Kaikki palvelut padelin ympärillä tulevat lisääntymään. Kenttiä tulee yli tuhat ja nuoria alkaa panostamaan lajiin jo aikaisesta asti. Sponsorisopimukset ja ylipäätään lajin ympärillä liikkuva raha tulee globaalisti lisääntymään merkittävästi. Padeliin tulee tätä myötä myös lisää tukevaa harjoittelua, kuten fysiikkavalmennusta. Uskomme, että harrastaja- sekä kilpapuolella pelaamisen lisäksi tullaan keskittymään enemmän harjoitteluun, johon kuuluu padel- sekä oheisharjoittelu. Kilpatasolla varmasti jo muutamassa vuodessa tulee erottumaan ne jotka tosissaan treenaavat lajin eteen. Nyt jo muutama Suomen kärkipelaaja on alkanut panostaa myös fyysiseen harjoitteluun ja varmasti tämä tulee ohjaamaan myös muita tukevan harjoittelun pariin.”

Terveiset suomalaiselle padelyhteisölle!

“Muistakaa, että padel on parhainta, kun kentällä nauttii peleistä eikä jäädä kinasteleman oliko yksi pallo sisällä vai ulkona. Iso osa padelkulttuuria on sosiaalisuus ja pelien puiminen sitten jälkikäteen virvokkeiden ja ruoan parissa. Toki näitä hetkiä joutuu nyt odottamaan, mutta nauttikaa niistä kun maailma palaa taas raiteilleen. Muistakaa myös tehdä jotain muutakin tukevaa ja palauttavaa harjoittelua varsinkin, jos pelimäärät ovat kovia. Muuten tulee aika nopeasti vaivoja, sillä Padel on erittäin kuluttavaa – varsinkin kädelle, nilkoille ja polville.”

Leave a comment

Your email address will not be published.