Miksi verkkopelini ei toimi?

Published Categorized as Tekniikka, Valmentajat, Ville Tuomi, Yhteistyöt Tagged , , , , , No Comments on Miksi verkkopelini ei toimi?

Verkkopeli voitti äänestyksen seuraavasta spekuloinnin kohteesta. Se on ymmärrettävää, koska “verkolta voitetaan pisteet” -lause on aika yleinen padelpiireissä.

Verkkopelin onnistumisessa tai epäonnistumisessa on muutama ratkaiseva tekijä ja suuri osa niistä liittyy sijoittautumiseen.

1) Syvyyssuunta: tapaus napa kiinni verkossa.

Monesti pelaajat ajautuvat automaattisesti äärimmäisen lähelle verkkoa uskomattomien tappolyöntien toivossa. Teoriassa ajatus kuulostaa hyvälle pelatessamme 4 metriä matalassa tuulitunnelissa, jossa olosuhteet tekevät lobbaamisesta mahdotonta. Käytännössä siis liian lähellä seisominen altistaa pelaajan kohtuuttoman helpoille ylityksille ja sitä kautta verkkoposition menettämiselle. Usein erittäin läheltä verkkoa lyödyt lentolyönnit ovat myös suhteellisen kierteettömiä (ne ns. työnnetään eteenpäin, riippuu pelajaan tasosta), eli onnistuessaankana eivät ole niin vaarallisia, kuin sopisi toivoa. Minun karkea ohje usein on, että jos sinulle lyödään sellaisia lobbeja, että pallo ei pomppaa enää takalasista takaisin, mutta et myöskään ehdi ottaa sitä ilmasta, olet liian lähellä (tai lähtenyt liikkumaan liian hitaasti).

2) syvyyssuunta: tapaus ei kenenkään -maa

Pelajaa saattaa olla myös aivan liian kaukana verkosta, jolloin matalat lyönnit ovat kohtuuttoman vaikeita, helpot tappopaikat jäävät käyttämättä ja korkisiin palloihinkin lyödään parhaassa tapauksessa hieman liian kaukaa verkosta, jotta lyönti olisi vaarallinen. Tähän paikkaan usein ajaudutaan jopa kohtalaisesti onnistuneen, oikealta paikalta lyödyn, lentolyönnin jälkeen. Jostain syystä joillain pelaajilla peruutusvaihde on kovassa käytössä. Mikäli teet tätä, pyri pelaamaan lähempänä verkkoa kuin mikä tuntuisi helpolta, kivalta ja luonnolliselta.

3) sivuttaissuunta: verkko vuotaa 😬.

Verkolla olevan pelaajaparin tulisi peittää lyövän vastustajan mahdollinen lyöntisektori. Tämä karkeasti sanottuna tarkoittaa sitä, että kun pallo on vastustajan A-ruudussa, A-ruudun pelaajan tulisi peittää keskeltä (~0,5m keskiviivasta omalla puolella) ja B-ruudun pelaajan tulisi olla pitkälti oman ruudun keskellä, hieman riippuen siitä missä vastustaja on lyömässä.

Mikäli pelaajat eivät peitä kenttää, voi takakenttäpelajaa löytää jopa vahingossa hyviä paikkoja lyödä pelaajien läpi.

Neljäs ongelma liittyy siihen, että keskitytään liikaa esimerkiksi voimaan eikä siihen, miten pallo käyttäytyy lasipompun jälkeen. Yleisesti ottaen verkkopelaajan tulisi keskittyä nimenomaan siihen pallon käyttäytymiseen laseissa.

Suora lentolyönti pinppaa suhteellisen paljon takalasista, kun taas hieman hiljaisempi tai jopa kierteinen lyönti kuolee ikävästi lasin lähelle.

Padel on peli, jossa voima, äly ja taito kulkevat täydellisessä harmoniassa ja on löydettävä ratkaisut näiden kaikkien eri ominaisuuksien täyden potentiaalin hyödyntämiseen.

Leave a comment

Your email address will not be published.