Miksi bandejani ei toimi?

Julkaistu Kategoria(t): Tekniikka, Valmentajat, Ville Tuomi, Yhteistyöt Avainsanat: , , , , Ei kommentteja artikkeliin Miksi bandejani ei toimi?

Ensinnäkin haluan selventää, että tässä tekstissä bandejalla tarkoitan lyöntiä joka lyödään noin silmien korkeudelta ja flättinä (=kierteetön) hiljaa tai alakierteellä hieman kovempaa.

Bandeja-lyönnillä voi periaatteessa olla kaksi tarkoitusta: hiljaisella saada pidettyä verkkopositio niin, että vastustaja ei saa hyvää paikkaa vastahyökätä. Kovempaa voi periaatteessa käyttää helpommasta paikasta, vaikkakin pelimiehet kaivaisivat tuossa vaiheessa esiin viboran.

Aloitetaan kuitenkin jaloista: usein bandejassa ensimmäinen haaste on osumakohta. Osumakohta määräytyy tietysti sen mukaan, miten pelaaja liikkuu pallolle. Lähtökohtaisesti suurin osa pelaajista on aivan liian lähellä kohtaa, mihin pallo on putoamassa ja siten osumakohta usein jää liian ylös. Ensiksi siis menkäämme kauemmas (=taaemmas sekä enemmän pallon sivulle) pallosta.

A-ruudussa jalka-asento voi olla suht avoin, B-ruudussa vasen jalka voi olla lähempänä verkkoa, eli ns. neutraalimmassa asennossa. Tämä siksi, että lyödessämme krossia lyömme todella paljon eri suuntiin suhteessa kroppaan ja jos esim a-ruudusta löisi neutraalista asennosta, jalkojen asento jumittaisi lantion ja siten vartalon kierrosta tulisi vajaa.

Ylävartalo on hyvä muistaa kiertää ajatuksella vasen kylki verkkoa kohti, jotta pääsemme hyödyntämään koko liikeketjua.

Valmistautuessa käden on syytä olla n. 90° kulmassa kylkeen nähden, jotta pääsemme osumakohtaan tarpeeksi luontevalla liikkeellä. Kyynärnivelen kulma voi taas olla huomattavasti loivempi. Toki nämä ovat todella läheisesti liitoksissa etäisyyteen pallosta.

Latausvaiheesta löytyy toinen yleinen haaste. Maila viedään ylös/sivulle kyynerpää edellä. Tämä aiheuttaa sen, että lyöntihetkellä mailaan tulee piiskamainen vauhti, mutta valitettavan väärään suuntaan. Bandejan tarkoitus on lähteä lapa jokseenkin avoinna ja liikkua vaakatasossa tai loivasti alaviistoon. Piiskaliikkeellä se lähinnä lätsähtää usein pallon päälle tai taakse aiheuttaen liian jyrkän lentoradan alaviistoon, joka taas tarjoaa vastustajalle kohtuuttoman helpon pompun joko ennen tai jälkeen lasin.

Kolmas ongelma on edellisen sukulainen. Maila lähtee kyllä oikeassa asennossa, mutta juuri ennen osumaa kyynärvarsi lähtee kiertämään mailan asentoa suoraksi. Pronaatio aiheuttaa siis edellisen kaltaisen lopputuloksen ja osuma on joko liian suora tai lyönti menee täysin pilalle. Lyönti menee tällä tavoin helposti pieleen, koska lavan asento muuttuu niin suuresti lyhyessä ajassa, että aikaikkuna sopivalle osumakohdalle on äärimmäisen lyhyt..

Nämä ovat esimerkkisyitä miksi bandeja voi olla pielessä.

Kirjoita kommentti